Älä tuomitse tietämätöntä

Jokainen diabeetikko tietää varmasti, että diabeteksesta on olemassa kahta päätyyppiä, tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes. Valveutuneimmat tuntevat myös harvinaisempia olomuotoja kuten MODYn, LADAn ja raskausdiabeteksen.

Sen sijaan terveet mattimeikäläiset eivät todennäköisesti ymmärrä näistä hölkäsen pöläystä. Vielä vähemmän he tietävät, mitä lääkkeitä erityyppisissä diabeteksissa käytetään tai minkälaisia eri tyypit ovat luonteeltaan. Se on sellaista pikkutarkkaa tietämystä, jota ei olekaan syytäkään odottaa keneltä tahansa.

Varsinkin tyypin 1 diabeetikot tuntuvat välillä turhautuvan / huvittuvan / ilkkuvan / suuttuvan, jos joku kohteliaisuuttaan kysyy, onko hänellä ”se hyvä vai paha diabetes?” Tai kun mediassa puhutaan yksinkertaisesti diabeteksesta, vaikka selkeästi tarkoitetaan kakkostyypin diabetesta.

Mediassa toki olisikin ihan suotavaa, että toimittajat lisäisivät otsikkoon tai ingressiin tarkennuksen diabeteksen tyypistä – sen jälkeen loppujutussa voi käyttää lyhyemmin vain sanaa diabetes.

Mutta toiselle ihmiselle suuttuminen tai naureskelu on ehkä pahinta, mitä diabeetikko voi tällaisessa tilanteessa tehdä. Sellainen on ensinäkin epäkohteliasta; jos joku osoittaa tällä tavalla mielenkiintoa toista kohtaan, ei rähjääminen nippelitiedon puutteesta ainakaan auta ihmisiä ymmärtämään diabetesta paremmin.

Parempi lähestymistapa on oikaista väärinkäsityksia lyhyesti ja ytimekäästi. Siihen ei loppujen lopuksi kovin pitkää vuoropuhelua tarvita:

”Moi Mika! Oliko sulla se hyvä vai paha diabetes?”

”Moi Ville! Mitä oikeastaan tarkoitat hyvällä ja pahalla diabeteksella? Oikeastaan mikä tahansa diabetes on jollakin tavalla paha, varsinkin jos sitä ei hoida kunnolla.”

”Tarkoitin siis sitä, että syötkö vaan jotain lääkkeitä vai joudutko myös pisteleen?”

”Mulla on tyypin 1 diabetes. Joudun kyllä pistelemään, mutta se ei tarkoita että pistäminen tekisi diabeteksta pahan. Tyypin 1 diabetes vaatii insuliinihoitoa, ja insuliinia ei voi ottaa suun kautta. Ne jotka syö tabletteja on todennäköisesti kakkostyypin diabeetikoita. Se on samanlaisesta nimestään huolimatta monella tapaa täysin erilainen sairaus.”

”Ai… no joudutko sit usein pistään? Eikse niin mene että mitä enemmän joutuu pistämään niin sitä vaikeampi se diabetes on? Ja jos on oikein paha diabetes niin sit täytyy käyttää sitä sellasta pumppua joka pitää verensokerin automaattisesti oikein?”

”Ei se pistosten määräkään kerro mitään. Ajattele asiaa näin: sun oma haima erittää insuliinia aina kun tarvetta on. Eli käytännössä aina silloin kun verensokeri mistä tahansa syystä alkaa nousta.

No mä joudun tekemään saman asian ite, mut periaate on oikeastaan ihan samanlainen. Eli pistän insuliinia aina kun tiedän vaikka syömisen takia verensokerin nousevan. Tai jos mittaamalla huomaan että se on joskus noussut muuten vaan liikaa niin sitten korjaan sitä alaspäin.

Ja insuliinipumppu on oikeastaan  vaan vähän insuliinikyniä teknisempi tapa annostella insuliinia. Mut siinäkin ihminen ite tekee melkein kaiken työn. Täysin automaattinen systeemi olis sellainen keinohaima, mut ne on vielä tulevaisuuden juttuja.”

”Okei…”

”Eli se mihin pyritään on pitää verensokeri mahdollisimman lähellä normaalia. Se montako pistosta siihen käytetään on toissijainen juttu.” 

”No nyt mä ymmärrän!”

Plasmalle slogan?

Suunniteltiin hallituksen kanssa Plasmalle flyer-tyyppistä esitettä, jossa olisi vain logo ja nimi, slogan ja verkkosivuston osoite. Mietittiin sitten, että mikäs meidän slogani voisi olla. Mistä ihmiset voisivat muistaa meidät? Olemme ykköstyyppiläisille tarkoitettu valtakunnallinen yhdistys, joka pyrkii toiminnallaan edistämään muun muassa jäsentensä keskinäistä vertaistukea, ottamaan kantaa diabetekseen liittyviin asioihin ja varmistamaan, että jäsenemme pystyvät hoitamaan diabetestaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ei kuulosta kauhean sloganmaiselta!

Toistaiseksi toimintamme on vielä pientä, mutta tavoitteenamme on ensi vuonna kehittyä roimasti ja aloittaa aktiivisesti tapahtumien ja aktiviteettien järjestäminen. Facebookin keskusteluryhmän jäsenet ovat organisoineet vakiokahveja Helsinkiin ja onpa mökkiviikonloppuakin mietitty. Plasman tavoitteena on tuoda soppaan ainakin yksi lusikka lisää. Yhdistyksen kautta tapahtumien järjestäminen onnistuu varmasti vähän jäsentyneemmin ja jos saamme ulkopuolista tukea tapahtumien organisointiin, niin osallistumishinnatkin pysyvät kurissa.

Mutta entä se slogan?! Muistuipa mieleen jonkun taannoin Plasmasta käyttämä luonnehdinta, joten siitä se idea sitten lähti. Miltä kuulostaisi?

plasma

Ei vaan slogani on vielä etsinnässä, ehdotuksia otetaan vastaan! Parasta slogania ehdottanut saa hyvän mielen ja loputtoman kiitollisuutemme!

Onko diabetestyyppi sittenkään oikea tapa karsinoida diabeetikoita?

Tällä kertaa Perjantaiplasmassa puhutaan eri diabetestyypeistä. Vanha tapa on ollut jaotella diabeetikot joko tyypin 1 tai tyypin 2 diabetekseen. Nykyään tunnetaan myös muista tyyppejä kuten MODY ja LADA. Diagnoosi ei ole aina yksinkertainen juttu; osa nykyisistä kakkostyypeistä saattaakin olla LADA-tyyppisiä, joka on tyypin 1 alatyyppi.

Jaottelulla on merkitystä myös vertaistuen kannalta, koska monesti vertaisryhmät muodostetaan nimenomaan diagnoosityypin perusteella. Mitä käy jos joukkoon tuleekin joku, joka ei olekaan selkeästi yksi perinteisistä diabetestyypeistä? Entä miksi on haitallista vetää tiukkoja rajoja ajattelematta asiaa laajemmin kuin diagnoosissa lukevan tyypin perusteella?

Se selviää tämänkertaisesta Perjantaiplasmasta. Tällä kertaa turistiin noin 12 minuutin ajan .

Perjantaiplasma on Diabetesseura Plasman uusi podcast, tai hieman toisin ilmaistuna audiobloggaussarja. Ideana on puhua 15 – 30 minuuttia kerrallaan jostakin yhdistyksen toimintaan tai diabetekseen muuten vaan liittyvästä asiasta. Nimensä mukaisesti Perjantaiplasma ilmestyy perjantaisin – ei ehkä ihan joka viikko, mutta näin alkuun ainakin kerran kuukaudessa.